Totuus kuvien takana

Ajattelin kertoa teillä vähän meidän kevään lehden kansikuvan kuvaussessiosta. Vähän sellaista salaista tietoa mitä ei ehkä tule ajatelleeksi kun katselee kuvia.

Meillä oli yksi lyhyt työpäivä aikaa, vastavalmistuva ammattikuvaaja jolla oli oma kotistudio vasta rakenteluvaiheessa, ei-ammattimalli joka ei ole koskaan työskennellyt kameran edessä, sekä minä korujeni kanssa, ja minä en siis ole mikään ammattilainen kuvauksissa enkä oikein missään muussakaan ;-)

Mutta intoa oli meillä kaikilla paljon, ja ideoitakin löytyi. Joten kuvia tuli paljon, tässä pari esimerkkiä miten kuvat syntyi.

Halusin leikkisän kuvan, missä olisi liikettä. Kuvattava korumalli (mokkainen choker-kaulapanta hopeakoristeella) on nuorten teinityttöjen makuun, joten haettiin sellaista vähän hassua ja trendikästä fiilistä. Avuksi otettiin hiusfööni, jotta saatiin ponnari elämään.

Minä ja fööni, sekä malli ja kuvaaja!

Tässä vähän suttuinen versio, mutta näkyy miten ponihäntä lentää.

Toisessa kuvassa halusin saada vähän salaperäinen fiilis käyttämällä erilaista kuvakulmaa, eli kuva otettiin yläviistosta. Mutta koska valot ja lamput olivat tietyllä korkeudella, jouduttiin laittamaan malli istumaan lattialle, ja kuvaaja kiipeämään keittiöjakkaralle.

Malli polvistuu lattialla ja kuvaaja kiipeää jakkaralla.

Lopputuloksessa malli katsoo yläviistoon kameraan

Kansikuvaksi valitsin loppujen lopuksi "vahinkolaukauksen". Tuntui että kyseisessä kuvassa on helppo kuvitella mallityttöä ylioppilaaksi, morsiameksi, rippiläiseksi... Malli oli hyvä, mutta tausta oli tylsä ja suttuinen. 

Alkuperäinen kansikuva

Joten sitten meidän mastermind-taittaja viilasi kuvaa ja teki vähän taustaväri-kokeiluja:

Ja loppujen lopuksi päädyttiin vihreään taustaan. Keväinen ja raikas, erilainen. Mitäs tykkäätte?

Lopullinen kansi

Mitä lakki ja lyyra kertoo meille?

Ylioppilaslakki kertoo meille enemmän kuin että kantaja on valmistunut ylioppilaaksi. Lakin vuori kertoo, mistä maakunnasta ylioppilas on kotoisin. Mahdollinen tupsu, ruusuke tai nauha kertoo joko siitä, että kantajalla on kaksoistutkinto, tai siitä, että kyseessä on ammattilakki, esimerkiksi merkonomilakki tai lähihoitajalakki. Ylioppilaslakki on lähtöisin 1800-luvulta, ja se on pysynyt samanlaisena vuodesta 1865.

Myös lyyria on erilaisia. Perinteisesti lyyran koko viestii kielipoliittista näkemystä. Suomenruotsalainen lyyra on isompi (halkaisijaltaan 22 mm) ja lyyra - siis se soitin keskellä - on kulmikkaampi. Suomenkielisillä on joko 16 mm:n tai 14 mm:n mittainen lyyra, jossa instrumentin muoto on ruotsinkielisten lyyraa pyöreämpi. Joskus voi törmätä myös pieneen 12- tai 10-milliseen “kiihkosuomalaiseen” lyyraan. Useimmiten lakissa on ostettaessa jonkinlainen peltilyyra, joka sitten yleensä vaihdetaan oikeaan, 14 karaatin kultaiseen lyyraan.

Ei muuta kun tutkimaan hatun kokardia!

Kevään vitamiinit

Terveelliset ruokavaliot ovat nyt jokaisen kielellä, mutta kevään Dolce Gabbanan, Balenciagan ja Pradan muotinäytöksissä hedelmät löytyivät paitsi menusta myös mallien kauloista ja korvista. Hauskaa ja piristävää!

Catwalkeilla nähtyä

Suomessa tuollaiset appelsiinikäädyt on ehkä vähän liikaa, mutta kaikenlaista pientä piristystä löytyy kyllä. 

Vitamiinipommi!

                      

Ja hyvä sanontahan on "Omena päivässä pitää lääkärin loitolla". Joten vitamiineja kehiin, niin suuhun kun korviin ja kaulaan!

                               

Loppusuoralla

Taas kerran ollaan lehdenteon loppusuoralla. Tänä vuonna tehdään samaan aikaan sekä korulehteä että Kasnäs Kompass-lehteä, joten pikkasen kiirettä pukkaa. Ja kun lehdet tehdään vasemmalla kädellä normiduunien sivussa, niin ei tarvi iltaisin pyörittää peukaloita ja ihmetellä mitä tekisi....

Onneksi lehtien teko on hauskaa, ja varsinkin tämä vaihe jolloin kaikki palaset loksahtaa paikoilleen. Vähän sama fiilis kun siivottaessa, että itse siivous on vähän raskasta ja välillä v-mäistä, mutta sitten kun lopputulos häämöttää niin on fiilis mahtava!!

Meillä on joku ihme taipumus siihen että ihan viime hetkellä tulee vielä joku megamuutos. Tai joku viimeminuuteilla myyty kokosivun mainos mitä pitää vielä saada ängettyä jo täyteen lehteen.... Tällä kertaa viime metreillä ruvetaan vielä viilaamaan kansikuvaa... Valkotaustainen kuva kun ei nyt sitten kuitenkaan tuntunut oikealta. Eli lehti on valmis, huomenna painoon... ja nyt kokeillaan vielä eri taustavärejä. En osaa vielä sanoa mihin päädytään.

Noh, huomiseen mennessä on päätös tehty, lehti painossa, ja me otetaan parin päivän breikki. Pietarin risteily kutsuu. Hyvää viikonloppua teille!

Sneak peak lehtikannen taustavärikokeiluista.

Juttuehdotuksia ja -toivomuksia ?

Seuraava Gold, Silver & Watch -lehti on työn alla. Juttua tulee mm Björn Weckströmistä, tulevan kesän korutrendeistä, lahjapaketoinnista, alan messuista. Vielä olisi tilaa yhdelle jutulle; onko teillä toivomuksia? Mistä korualan aiheesta haluaisitte tietää lisää?

PS. Meillä on uusi kansikuvatyttö! Cover Girl löytyi taas tosi läheltä. Pidän hänet vielä piilossa ;-) Kerron siitä ensi postauksessa lisää, ja samalla vähän "behind the scenes"-juttua, millaisia niksejä käytetään kun kuvataan nollabudjetilla kotistudiossa ;-)

Aktiiviset työläiset

Olemme uudenvuodenlupausten jälkeen olleet työpaikallamme hyvin tietoisia ja kiinnostuneita omista liikumisistamme, siis liikuntamielessä. Joku meistä on himoliikkuja, toinen on mukavuudenhaluinen, kolmas myös mukavuudenhaluinen mutta luonnostaan hoikka ja hyväkuntoinen jne. Yksi liikkuu autolla joka paikkaan, toinen ei käytä hissejä koska hyötyliikunta. Olemme siis erilaisia, jokaisella eri intressit, tavat ja rutiinit.

 Kaikilla on jonkinlainen aktiivisuusmittari, joten pystymme myös todistamaan nämä erilaiset elämäntapamme. PAITSI. Paitsi että mittarit valehtelevat. Tai oikeastaan mittari tulkitsee väärin.

Tässä ensin meidän himoliikkujan työpäivä. Kävelee joka paikkaan, lounaalle, hakemaan postia jne. Iltaohjelmaan kuuluu vielä joku liikuntaharrastus. Garmin näyttää että askelia on kertynyt normityöpäivän aikana noin 4 800. Tähän sisältyy tosiaan kävely työpaikalle, postiin, lounaalle.

  

Sitten otetaan vertailukohteeksi Polar-mittaria kantava nautiskelija. Autolla töihin, autolla kotiin. Kävelee työpäivän aikana vessaan ja hakemaan kahvikuppia, mutta muuten työkuvioon kuuluu paikalla istuminen koruja pakkaillen. Mutta kun se Polar tulkitsee käsien liikkeen kävelyaskeleeksi. .. Niin katsokaa:
10 000 askelta oli kasassa jo ennen lounastaukoa!!

 


Ha ha ha, korujen pakkaaminen on siis totista hommaa ;-)

Korutärppejä Oscareissa

Vilkuilin toissailtana yhdellä silmällä Oscar-gaaloja. Ei minua kovin paljon kiinnosta kenelle ne patsaat menee ja kuka jää ilman, mutta on kiva katsella julkkisten mekkoja, koruja ja stailauksia. Ajattelin näyttää teille muutaman täysosuman mitä tulee korujen valintaan.

Ensimmäisenä rivissä on ehdoton suosikkini. Ei liian avonainen, epäsymmetrinen, laadukas materiaali, taidokas leikkaus... ja tässä tärkeä juttu on se että hänellä EI ole kaulakorua. Näyttävät korvakorut istuvat täydellisesti, ja tiukka nuttura antaa korviksille oikeuden. Napakka, leveä rannekoru sopii yhteen korvakorujen kanssa! Kymmenen pistettä!

Moni olisi tässä tehnyt virheen ja valinnut tähän asuun jonkun näyttävän kaulakorun. Mutta tämä tähti on tehnyt aivan oikean valinnan ja jättänyt kaulakorun pois. Mekon yläosa on itsessään niin näyttävä että kaulakoru vaan sotkisi kokonaisuuden. Mekko, kampaus - ei ihan minun makuuni, mutta pisteet siitä että tajusi jättää kaulakorun pois.

Tässä pätee sama ajatus: mekon yläosa on niin näyttävä että kaulakoru olisi too much. Sitä paitsi kaulakoru jäisi osittain kankaan päälle, joten tässä nähdään taas hyvä valinta: kaulakorun poisjättäminen. Näyttävät korvakorut tekevät tehtävänsä ja puhuvat samaa kieltä kampauksen kanssa. Kaunista glamouria!

Aaaaah, iki-ihana Jane Fonda osaa näköjään kaikki temput! Tai ainakin hänen stylisti osaa valita hänelle täydelliset vaatteet ja korut. Vanha nainen, mutta niiiiiiiin tyylikäs, trendikäs... upea daami. Puvun kaula-aukko toimii kuin koru, joten kaulakorua ei taaskaan tarvita. Näyttävät korvakorut riittävät hyvin.

Katsoitteko gaalaa? Löytyikö tärppejä tai huteja?