maanantai 9. joulukuuta 2019

Hyvällä tavalla tasapaksut linnanjuhlat



Tämä vuoden Linnanjuhlissa oli yllättävän tasapaksuista korutarjontaa. Ei näkynyt toppeja eikä floppeja, mikä ehkä onkin ihan hyvä asia. Mutta tällaiselle sensaationälkäiselle bloginkirjoittajalle se oli tietenkin vähän tylsä juttu. Mutta katsotaan kuitenkin millaisia tapauksia osui tämän korukriitikon silmään.

Jenni Haukio ja Kaikuja-korut

Aloitetaan tällä kertaa illan emännästä rouva Jenni Haukiosta. Näyttävät Kalevala Korun Kaikuja-korut pukivat Jenniä kauniisti, joskin kuten aika usein, koruja tuntui olevan vähän liikaa. Näyttävät korvakorut, vielä näyttävämpi kaulakääty ja kaiken kukkuraksi saman sarjan rintakoru teki korukombinaatiosta vähän liian runsaan. Tämä runsauden pystyn vielä nielemään, koska siihen on selitys: kaula- ja korvakorukombinaatio on luonnollinen valinta, ja rintakorua tarvitaan pitämään olkanauhaa paikoillaan. Mutta sitten tullaan siihen asiaan mikä minua kovasti närästää: näitä samoja kaikuja-koruja löytyi linnanjuhlista kymmeniä muitakin! Ei ehkä juuri prikulleen sama kombinaatio, mutta noin nopeasti laskettuna niin ainakin 10-15 samanlaista korua näkyi. Minun mielestäni presidentinrouvalla kuuluu olla vuoden tärkeimmissä juhlissa UNIIKKIKORUT. Tulkoon vaikka myyntiin juhlien jälkeen joka ikiseen korukauppaan, mutta itsenäisyyspäivänä hänen koruvalinta pitäisi olla eksklusiivinen.
Samoja Kaikuja Rosanna Toivosella


Onnistuneimpia versioita Kaikuja-korusta  Rouva Rinteellä


TV-lähetyksen juontaja Ella Kanninen säväytti myös tänä vuonna koruvalinnallaan. Upeat Chao & Eeron korut sopivat täydellisesti Ellan pitkään kaulaan. Saman kultaseppäpariskunnan koruja näkyi illan aikana useita, silti tuntui että toisin kun Kaikuja-tapauksessa, Chaon & Eeron koruja oli useita eri versioita linnanjuhlissa, joten ei tuntunut siltä että ”tossa on taas ne samat korut mitkä äsken tuli vastaan”.




Ella Kanninen ja Sparkling Forest
Ruut Sjöblom ja Silver Wind

Maria Ohisalo ja Eeron korvakorut
Oona Airola ja lisää Chao & Eero-korvakoruja



Jaana Pelkonen ei petä koskaan. Upea kokonaisuus puvusta, meikistä, kampauksesta koruihin on täydellinen paketti. Käsikoruista en osaa sanoa olivatko ne oikeasti koruja, vaiko osa pukua ja siihen kuuluvaa vyötä, mutta oli miten oli, upea oli kokonaisuus. Jälleen kerran. Myös Sofia Vikmanilla oli kivasti mekon olkapää-koristeisiin yhteensopivat korvakorut .




Yhden olkapään peittäviä pukuja on näkynyt vuoden muotinäytöksissä; niin myös linnanjuhlissa. Sellaisen puvun kanssa en laittaisi koskaan kaulakorua. Näyttävät korvakorut sopivat mainiosti, ja siihen sopiva rannekoru tai iso sormus. Tänä vuonna en bongannut yhtään epäonnistunutta valintaa tästä aiheesta.

Sari Salon puku ja koruvalinta oli yksi mun vuoden lemppareista
Hanna Kososella myös onnistunut korvakoruvalinta

Korumuodissa puhutaan usein STATEMENT-korusta. Se on koru joka kertoo tarinaa, ja sitä korua pidetään yleensä yksinään ilman muita koruja, näyttävästi esillä. Esimerkiksi tämä Katja Sanaksenahon kaulakoru voisi olla juuri sellainen. Statement-koruksi luonnehditaan varmasti myös tämä hirttosilmukka, joka ei todellakaan ole minun makuuni. Mielestäni koru (vai nyöri?) ei ole kaunis, ei hauska, ei näyttävä, vaan herättää minussa vaan negatiivisia tunteita ja mielipahaa. Kantajan tarkoituksena on varmasti herättää keskustelua, mutta … olisi edes valinnut kauniin korun, eikä halvannäköisen punaisen köyden.
Katja Sanaksenahoja tuntematon statement-koru
Riikka Slunga-Poutsalo ja Carina Blomqvistin Varis-koru

Maria Pettersson ja sananvapaus-statement


Kesän pippaloissa ja pikkujoulujuhlissa on tänä vuonna vilahtanut paljon hiuskoruja. Perinteisesti hiuskorut eivät kuulu kultasepänalalle, toisaalta siitä syystä että hinta karkaa aika nopeasti käsistä, toisaalta hiuksissa käytettävät suihkeet ja muut aineet reagoivat pahasti  hopean kanssa. Leena Meriläisellä oli kuitenkin onnistunut valinta Sini Kolarin suunnittelemista hiuskoruista yhdessä sormuksen ja korvisten kanssa, itse olisin tosin valinnut pienemmät korvakorut, mutta silti, ihan kiva kombo.
Leena Meriläisen onnistuneet hiuskorut

Yritin suurennuslasilla löytää epäonnistuneita koruvalintoja, vaikka en niitä tietenkään toivo näkeväni, mutta jotta voisin opastaa teitä lukijani korujen käytöstä. Tässä pari tapausta, jotka eivät ole kovinkaan pahoja mokia, mutta otetaan kuitenkin opiksi:

-       valitse sellainen kaulakoru joka makaa joko kokonaan ihon päällä TAI kokonaan puvun kankaan päällä. Puoliksi kaula-aukon alta pilkahtava koru on ärsyttävä. Ei hyvä.



-       Katso itseäsi peilistä juuri ennen kuin astut kameroitten eteen. Jos et löydä peiliä, pyydä jonkun toisen tarkistamaan. Tarkista että kaulakoru on suorassa. Samalla tavalla kun tarkistat että hampaissa ei ole huulipunaa , ettei kampauksesta ole lähtenyt pinni irti, tai ettei niskassa sojota pesuohjelappua.

Kaulakoru roikkuu vinosti ja takaosa lukkoineen selvästi näkyvillä



Summa summarum on kuitenkin että olen tosi tyytyväinen tämän vuoden koruvalintoihin, näyttäviä ja nättejä koruja oli taas paljon. Toivoisin kuitenkin että kättelyn aikana henkilöesittelyissä tuotaisiin korut paremmin esille, samalla tavalla kun pukujen suunnittelijat. Mutta täytyyhän löytyä paranemisen varaa, odotellaan sitä ja ensi vuoden pukuloistoa.

Lopuksi vielä muutama kiva korumakupala: