Kirsikat

Aina välillä syntyy uusia trendejä jotka rantautuvat niin vaatemuotiin kun sisustukseen, sekä yleensä silloin myös korumaailmaan. Muutama vuosi sitten pöllö-trendi tuli ryminällä, ja pöllöjä oli vaatteissa, tyynyissä, astioissa, kännykänkuorissa, avainperissä... ja myös koruissa.

Sen jälkeen ollaan nähty muffinsseja ja cupcakeja, ananaksia, avocadoja, flamingoja jne jne...

Tällä hetkellä uusin trendi on KIRSIKAT.

Meikeissä:

 

Vaatteissa:


Tatuoinneissa:



Elintarvikkeissa:

Joten tottakai, myös kirsikkakorvikset löytyy. Ja ovat syötävän ihania!

Hyvällä tavalla tasapaksut linnanjuhlat

Tämä vuoden Linnanjuhlissa oli yllättävän tasapaksuista korutarjontaa. Ei näkynyt toppeja eikä floppeja, mikä ehkä onkin ihan hyvä asia. Mutta tällaiselle sensaationälkäiselle bloginkirjoittajalle se oli tietenkin vähän tylsä juttu. Mutta katsotaan kuitenkin millaisia tapauksia osui tämän korukriitikon silmään.

Jenni Haukio ja Kaikuja-korut

Aloitetaan tällä kertaa illan emännästä rouva Jenni Haukiosta. Näyttävät Kalevala Korun Kaikuja-korut pukivat Jenniä kauniisti, joskin kuten aika usein, koruja tuntui olevan vähän liikaa. Näyttävät korvakorut, vielä näyttävämpi kaulakääty ja kaiken kukkuraksi saman sarjan rintakoru teki korukombinaatiosta vähän liian runsaan. Tämä runsauden pystyn vielä nielemään, koska siihen on selitys: kaula- ja korvakorukombinaatio on luonnollinen valinta, ja rintakorua tarvitaan pitämään olkanauhaa paikoillaan. Mutta sitten tullaan siihen asiaan mikä minua kovasti närästää: näitä samoja kaikuja-koruja löytyi linnanjuhlista kymmeniä muitakin! Ei ehkä juuri prikulleen sama kombinaatio, mutta noin nopeasti laskettuna niin ainakin 10-15 samanlaista korua näkyi. Minun mielestäni presidentinrouvalla kuuluu olla vuoden tärkeimmissä juhlissa UNIIKKIKORUT. Tulkoon vaikka myyntiin juhlien jälkeen joka ikiseen korukauppaan, mutta itsenäisyyspäivänä hänen koruvalinta pitäisi olla eksklusiivinen.

Samoja Kaikuja Rosanna Toivosella

Onnistuneimpia versioita Kaikuja-korusta  Rouva Rinteellä

TV-lähetyksen juontaja Ella Kanninen säväytti myös tänä vuonna koruvalinnallaan. Upeat Chao & Eeron korut sopivat täydellisesti Ellan pitkään kaulaan. Saman kultaseppäpariskunnan koruja näkyi illan aikana useita, silti tuntui että toisin kun Kaikuja-tapauksessa, Chaon & Eeron koruja oli useita eri versioita linnanjuhlissa, joten ei tuntunut siltä että ”tossa on taas ne samat korut mitkä äsken tuli vastaan”.

Ella Kanninen ja Sparkling Forest

Ruut Sjöblom ja Silver Wind

Maria Ohisalo ja Eeron korvakorut

Oona Airola ja lisää Chao & Eero-korvakoruja

Jaana Pelkonen ei petä koskaan. Upea kokonaisuus puvusta, meikistä, kampauksesta koruihin on täydellinen paketti. Käsikoruista en osaa sanoa olivatko ne oikeasti koruja, vaiko osa pukua ja siihen kuuluvaa vyötä, mutta oli miten oli, upea oli kokonaisuus. Jälleen kerran. Myös Sofia Vikmanilla oli kivasti mekon olkapää-koristeisiin yhteensopivat korvakorut .

Yhden olkapään peittäviä pukuja on näkynyt vuoden muotinäytöksissä; niin myös linnanjuhlissa. Sellaisen puvun kanssa en laittaisi koskaan kaulakorua. Näyttävät korvakorut sopivat mainiosti, ja siihen sopiva rannekoru tai iso sormus. Tänä vuonna en bongannut yhtään epäonnistunutta valintaa tästä aiheesta.

Sari Salon puku ja koruvalinta oli yksi mun vuoden lemppareista

Hanna Kososella myös onnistunut korvakoruvalinta

Korumuodissa puhutaan usein STATEMENT-korusta. Se on koru joka kertoo tarinaa, ja sitä korua pidetään yleensä yksinään ilman muita koruja, näyttävästi esillä. Esimerkiksi tämä Katja Sanaksenahon kaulakoru voisi olla juuri sellainen. Statement-koruksi luonnehditaan varmasti myös tämä hirttosilmukka, joka ei todellakaan ole minun makuuni. Mielestäni koru (vai nyöri?) ei ole kaunis, ei hauska, ei näyttävä, vaan herättää minussa vaan negatiivisia tunteita ja mielipahaa. Kantajan tarkoituksena on varmasti herättää keskustelua, mutta … olisi edes valinnut kauniin korun, eikä halvannäköisen punaisen köyden.

Katja Sanaksenahoja tuntematon statement-koru

Riikka Slunga-Poutsalo ja Carina Blomqvistin Varis-koru

Maria Pettersson ja sananvapaus-statement

Kesän pippaloissa ja pikkujoulujuhlissa on tänä vuonna vilahtanut paljon hiuskoruja. Perinteisesti hiuskorut eivät kuulu kultasepänalalle, toisaalta siitä syystä että hinta karkaa aika nopeasti käsistä, toisaalta hiuksissa käytettävät suihkeet ja muut aineet reagoivat pahasti  hopean kanssa. Leena Meriläisellä oli kuitenkin onnistunut valinta Sini Kolarin suunnittelemista hiuskoruista yhdessä sormuksen ja korvisten kanssa, itse olisin tosin valinnut pienemmät korvakorut, mutta silti, ihan kiva kombo.

Leena Meriläisen onnistuneet hiuskorut

Yritin suurennuslasilla löytää epäonnistuneita koruvalintoja, vaikka en niitä tietenkään toivo näkeväni, mutta jotta voisin opastaa teitä lukijani korujen käytöstä. Tässä pari tapausta, jotka eivät ole kovinkaan pahoja mokia, mutta otetaan kuitenkin opiksi:

-       valitse sellainen kaulakoru joka makaa joko kokonaan ihon päällä TAI kokonaan puvun kankaan päällä. Puoliksi kaula-aukon alta pilkahtava koru on ärsyttävä. Ei hyvä.

    

-       Katso itseäsi peilistä juuri ennen kuin astut kameroitten eteen. Jos et löydä peiliä, pyydä jonkun toisen tarkistamaan. Tarkista että kaulakoru on suorassa. Samalla tavalla kun tarkistat että hampaissa ei ole huulipunaa , ettei kampauksesta ole lähtenyt pinni irti, tai ettei niskassa sojota pesuohjelappua.

Kaulakoru roikkuu vinosti ja takaosa lukkoineen selvästi näkyvillä

Summa summarum on kuitenkin että olen tosi tyytyväinen tämän vuoden koruvalintoihin, näyttäviä ja nättejä koruja oli taas paljon. Toivoisin kuitenkin että kättelyn aikana henkilöesittelyissä tuotaisiin korut paremmin esille, samalla tavalla kun pukujen suunnittelijat. Mutta täytyyhän löytyä paranemisen varaa, odotellaan sitä ja ensi vuoden pukuloistoa.

Lopuksi vielä muutama kiva korumakupala:

  

                  

Vuoden kaunein

Tänään on julkaistu "Vuoden kaunein sormus"-kilpailun voittajaa. Tänä vuonna eniten ääniä sai vaaleanpunainen kaunotar nimeltään Pretty in Pink. Kultaseppä Laura Darthin luomus keräsi jopa viidenneksen äänistä, vaikka äänestyksessä oli 10 finalistia.

Iloinen uutinen on sormuksen hinta. 1950 eurolla se ei ole tänä päivänä kovin korkea hinta sormuksesta. Usein olen ajatellut että Vuoden Kaunein Sormus on ollut niin arvokas, että se on kauneudestaan huolimatta monen kuluttajan budjetin yläpuolella.

Voittajasormus, Pretty in Pink.  (Kuva Studio Töyrylä)

Pinkki kivi sormuksen keskellä on ei-niin-yleinen morganiitti. Kiva huomata että aina ei tarvitse käyttää timantteja, edes vihkisormuksissa.

Minun täytyy myöntää että henkilökohtaisesti minun oma suosikkini oli toinen sormus. Tosin voittajasormus oli mun kakkosvaihtoehto. Oma lempparini oli simppeli sormus, jossa silti oli paljon pientä detaljia. Sellainen joka sopii niin juhlaan kun arkikäyttöön, klassinen mutta silti siinä on "munaa".

Oma lemppari, Freya. (Kuva Studio Töyrylä)

Voittajat läpi vuosien:

2019: Pretty in Pink, Laura Darth 

2018: Satumetsä, Kristian Saarikorpi 
2017: Keto, Jussi Louesalmi 
2016: Kide, Olli Johan Lindroos 
2015: Pitsi, Lauri Eno 
2014: Fanny Rose, Annette Tillander 
2013: Eden, Carina Blomqvist
2012: Lumi, Olli Johan Lindroos 
2011: Tulppaani Passionale, Reijo Andreasen
2010: Praha, Mika Tarkkanen 
2009: Tunteiden vuori, Mika Tarkkanen 
2008: Ornamentti, Tero Hannonen 

Uusi lehti ja pian messut

Taas ollaan puristettu yksi korulehti kasaan. Huomenna se tulee painosta ja toivottavasti ehtii kultasepänliikkeisiin jakoon huomenna, jotta liikkeenpitäjillä olisi kivaa luettavaa viikonlopuksi.

Löytyi taas kivoja aiheita. Trendejä ja uutuuksia kiinnostaa tietenkin aina, ja on kiva nähdä että uusia kellomerkkejä syntyy. Itselleni ehkä mielenkiintoisin aihe oli messuhistoriikki, eli miten GSW-messut aikoinaan syntyi. En ole tarpeeksi vanha että olisin päässyt kokemaan niin sanottuja hotellimessuja, mutta niistä olen kuullut huhuja sitäkin enemmän. Hotelli Tornissa ja Marskissa asiakkaille tarjoiltiin kuulemma erittäin mieleenpainuvia tuotteita ja kokemuksia, hyvien kauppamahdollisuuksien lisäksi. Kuvia näiltä ajoilta ei löytynyt, joku paikalla ollut messulainen vihjasi että parempi vaan että niiltä ajoilta ei ole valokuvia kun ei ole muistikuviakaan...

No, aika kultaa muistot, ja ajat ovat muuttuneet. Toivottavasti tulevista messuista tulevat yhtä mieleenpainuvia kuin ne vanhat hotellimessut, tosin ehkä eri syystä.

Gold Silver & Watch-lehti

Uudet kuulumiset pitkästä aikaa

Nyt on kyllä ollut liian pitkä tauko! Salasana blogiin oli unohtunut! A N T E E K S I ! Onneksi salasana löytyi jemmasta, ja pääsin taas jatkamaan näitä juttuja.

Kaikenlaista on tapahtunut sitten viime kirjoittelut, mutta koitan lyhyesti saada jonkun yhteenvedon:

Korulehti Gold, Silver & Watch-lehti valmistui huhtikuussa. Hieno lehti tuli taas, ja kannessa komeilee nuori Nelli-siskontyttö.

Koko kevään ja kesän aikana meille tuli paljon uutuuksia valikoimaan, eli Hong Kong-messujen löydöt tipahtivat meille pitkin kevättä. Tosi hienoja koruja on tullut, ehkä eniten huomiota on herättänyt USB-latauspiuhana toimiva rannekoru.

Meripihkakorut olen ainakin itse aikaisemmin pitänyt vain itäblokin ja Kiinan naisille kelpaavina koruina, mutta nykypäivänä kun luonnonmukaisuus on tapetilla ja myös keltainen väri on muodissa, niin olemme ottaneet meripihkakoruja myyntiin Silver Bar-mallistoon. Kysyntää tuntuu olevan, jäämme odottamaan millainen vastaanotto on kentällä.

Some- ja julkisuuspuolella teen jatkuvasti töitä. Seuraan trendejä aktiivisesti, ja yritän katsoa kristallikuulasta mitkä maailmantrendit osuvat myös suomalaiseen makuun, ja mitkä sopivat kultasepänalalle ja mitkä jäävät niin sanottuun "pukukoru-osastoon" eli myydään vaan glittereissä, hm:ssä tai vaateketjuissa. Joskus kun törmään mukaviin julkkiksiin saataan antaa koruja lahjaksi, "saa käyttää muttei oo pakko"-meiningillä. Esimerkiksi missimamma Rosanna Kulju ja Miss Helsinki Nina Kallio ovat vilauttaneet Silver Bar-koruja stooreissaan.

Nyt on lokakuun korumessut työn alla, parin vuoden tauon jälkeen. Koska Ruotsin korualan messut peruuntuivat, ovat jopa ruotsalaiset näytteleasettajat innoissaan tulossa mukaan Vantaalle messuilemaan. Taitaa tulla isot messut! Näistä lähiaikoina lisää infoa tänne blogiinkin, vaikka ovatkin vaan alan ammattilaisille eikä kuluttajamessut.

Kesä oli kaunis ja lämmin, ja siitäkin ehdittiin nauttia. Uusia tuulia puhaltaa monelta suunnalta, koitetaan pysyä nokka eteenpäin ja purjeet pulleana pystyssä!

Messut Bangkokissa ja Hong Kongissa

Täällä on ollut blogin puolella hiljaista monesta eri syystä, suurin syy ehkä kahden viikon messureissumme Kaukoitään. Kahden viikon reissu vaatii pari viikkoa tehokasta työtä ENNEN messuille lähtöä, ja sen jälkeen vielä pari viikkoa menee asioitten selvittelyssä. Mutta nyt alkaa palikat olemaan kohdillaan, ja ehdin kertoa teille vähän messuista.

Suomessa koruala on jonkunlaisessa masennusvaiheessa; liikkeitä lopetetaan, uusia ei tule, vanhatkin ovat väsyneitä, ja kaikki taistelevat omista pienistä osuuksistaan. Vuokrat ja palkat nousevat, mutta myytävistä tuotteista ei saa yhtään enempää hintaa, päinvastoin. Joskus tuntuu että ainoa mikä myy on kovat alennukset. Tämä yhtälö on aika mahdoton pitkällä tähtäimellä.

En tiedä onko lohduttavaa tai ei, että sama ongelma tuntuu olevan myös muualla maailmalla. Eli messuilla Bangkokissa ja Hong Kongissa oli vähän samanlainen fiilis. Kukaan ei riemuitse että miten hyvin menee, vaan kaikki korualalla ihmettelevät milloin tällä alalla alkaa paistaa aurinko, milloin lama on ohi?

Bangkokin messut olivat täys floppi. Kävelimme messut läpi muutamassa tunnissa, ja vaikka pari tilausta tehtiinkin, niin ne samat tilaukset oltaisiin voitu yhtä hyvin tehdä Hong Kongissa. Noh, tulipahan käytyä. Käytiin myös muutaman koruvalmistajan tehtaalla, mikä on tietenkin aina hauskaa, kun itsekin on valmistaja. Ihmeellistä nähdä niitä samoja koneita ja työkaluja eri ympäristössä. Ja parasta Bangkokin reissussa oli että päästiin tapaamaan Ellen-tytärtä, joka parhaillaan pyörittää lounasravintola/kahvilaa siellä.

Messuesite

Järvinen ostaa timantteja

Lounas ravintolassa Kasnäs-a little while.

Matka jatkui sitten Hong Kongiin, missä messut olivat odotetusti selvästi onnistuneemmat. Näytteilleasettajia oli yllin kyllin, ei ollut mitään mahdollisuutta ehtiä muutamassa päivässä käydä kaikki hallit läpi. Alustavia tilauksia tuli tehtyä kymmeniä, ja tavaraa löytyi moneen tarpeeseen. Itse metsästin tiettyjä koruja, esimerkiksi roikkuvia korvakoruja aikuiseen makuun, pieniä kullattuja korvanappeja, yksisarvisia kaikissa muodoissa sekä roikkuvia isohkoja teräskorviksia.  Myös erilaisia korutelineitä ja esillepanomateriaalia oli hakusessa.

Iloiset messukävijät Hong Kongissa

Messukeskus Hong Kongissa

Taisi messukuume iskeä Petriin kunnolla, koska nyt hän suunnittelee parhaillaan Suomen korumessuja lokakuulle. Ne ovat alan sisäiset messut eikä yleisömessuja, mutta kaikki korualan blogilukijat voivatkin jo laittaa päivämäärän allakkaan: 19-20.10.

Hopeapellin valmistus

Olen aikaisemmin näyttänyt teille miten hopeapellistä leikataan paloja, eli osia mistä tehdään korvakoruja. (https://silverbarfinland.blogspot.com/2017/05/naks-naks-naks.html)
Nyt ajattelin avata teille vähän miltä näyttää kun hopearomusta tehdään peltiä.

Ensin sulatetaan hopeat. Seassa on yleensä edellisestä valmistusprosessista jääneitä peltijämiä sekä koruja jotka eivät ole läpäisseet laaduntarkastusta. Sulatus tapahtuu keramiikkakupissa jota lämmitetään kaasulla tulikuumaksi, kunnes seos on sulaa velliä.

Kun hopea on täysin sula, se kaadetaan muottiin, jotta vellistä saadan harkon muotoinen. Hopea jähmettyy sen verran nopeasti, että sekä muotti että hopeasula lämmitetään kaadonkin aikana.

Kun metalli on kovettunut, muotti avataan, ja sisältää löytyy hopeaharkko. Se on yleensä noin joulutorttutaikinan kokoinen ja mallinen, riippuen miten suuresta satsista on kyse.

Sen jälkeen harkkoa vähän putsataan ja sitten alkaa valssaus. Valssatessa hopeakankea ohennetaan ja pitkitetään ikään kuin pastakoneella tai mankelilla. Joka vedolla se ohenee ja pitenee. Välillä sitä kuumennetaan jotta se pysyy pehmeänä.

Tämän jälkeen meillä on olemassa hopeapelti, josta saa leikattua korunosia, vähän kuten piparkakkutaikinasta leikataan muotilla piparkakkuja...

Pääsitköhän yhtään jyvälle miten tämä tehdään..?

Hauskaa viikonloppua!