torstai 27. marraskuuta 2014

Sarjakuvahahmo

Silver Barin historian alkutaipaleella, joskus vuonna 2005/2006, ystäväni piirsi huvikseen muutaman kuvan missä oli mangatyyppinen tyttö jolla oli näyttävät korut. Ihastuin yli korvieni niihin piirustuksiin, ja niistä piti tehdä Silver Barille mainosjulisteita ja postikortteja. Lähetin käsinpiirretyt paperilappuset tulostusfirmalle, joka piti lisätä piirustuksiin logot ja sitten painaa meille mainosmateriaalit. Mutta mutta...piirustukset hävisivät sillä matkalla! Ja siihen aikaan mulla ei ollut vielä kamerakännykkää, joten ei tullut otettua kuvaa tai minkäänlaista kopiota..
Siitä saakka mieltäni on kaivanut piirustusten katoaminen. But what comes around goes around, ja muutama viikko sitten törmäsin yhteisen tuttavan kautta ammattipiirtäjään, joka sitten ohjeitteni mukaan piirsi tällaisen kaunottaren. Joten nyt meillä on oma sarjakuvahahmo, jolle voin itse pukea erilaisia koruja. Melkein kun vanhanajan paperinukke!

Auttakaa meitä vielä keksimään daamille nimi. Facebookissa voit ehdottaa nimiä, ja 1.12 teemme valinnan.

http://www.anij.fi

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

24 pientä pakettia



Tällä viikolla pakataan monta pientä pakettia. Pikkujoulunahan moni antaa toisilleen pikku lahjoja, vähän niinkuin lähtölaukauksena joulun 24 päivän odotteluun. Sen jälkeen otetaan joulukalenteri käyttöön, jotta ne 24 päivää eivät tuntuisi liian pitkältä ajalta.

Olen havainnut että yhä useampi tekee lapsilleen ja puolisolleen joulukalenterit itse. Se onkin hurmaava tapa. Sillä tavalla saadaan kalenterista paljon henkilökohtaisempi, ja siihen voi sekoittaa sekä pikkutavaroita, herkkupaloja, lupauksia ja kokemuksia.

Ensi jouluksi yritän saada aikaiseksi korukalenterin. Voitte sitten ostaa 24 korua kerralla, ja joka luukussa (tai lokerossa) on sille päivälle sopiva koru. Siihen asti joudutte tyytymään avaamaan tämän blogin ruutua.

maanantai 24. marraskuuta 2014

Talvi inspiraationa



Taiteilijat käyttävät usein luontoa inspiraationa. Talvi, jää ja lumi esittelee upeita muotoja ja pintoja. Koruissakin näkyy samat elementit. Hopeakorujen pinta on useimmiten kiiltävä ja peilimäinen. Mutta usein haetaan myös huurteisuutta, kimmalletta ja rosoisuutta. Pintoja saadaan aikaiseksi erilaisilla menetelmillä, tässä pieni kertomus muutamasta.

TIMANTTILEIKKAUKSELLA tarkoitetaan että valmiin korun pintaan tehdään timanttiterällä pieniä viiltoja. Viistot viillot peilaavat valoa niin että ne näyttää välkehtivän. Taitavasti timanttileikattu koru saatetaan usein uskoa kivelliseksi, koska viillot heijastavat valoa timanttien tavoin.
HIEKKAPUHALLUKSELLA saadaan korun pintaan puuterimainen ja hiukan kimalteleva pinta. Hienorakeisella erikoishiekalla täytetyllä puhaltimella voidaan joko käsitellä korua kokonaisuudessaan, tai sitten voidaan käsitellä sitä osittain peittämällä sitä osaa korua mitä halutaan jäämään kiiltäväksi. Hiekkapuhallettu pinta tulee yleensä paremmin esille kun sen yhdistää käsittelemättömään pintaan, kontrastit tuovat näyttävyyttä.
HARJAAMALLA korun pintaa karkealla harjalla, pinnasta saadaan mattapintainen ja hieman "naarmuinen". Valitsemalla pehmeämpi harja pinnasta tulee samettimaisen matta, kun taas karkeammalla harjalla koruun tulee syvemmät "naarmut".
Kaikissa näissä pintakäsittelyissä tulee muistaa sen, että koska korun ulkonäkö on saatu aikaiseksi "rikkomalla" pintaa, niin se saattaa kulua pois, ja identtisen pinnan tekeminen uudestaan voi olla vaikeaa. Korun alkuperäinen valmistaja on ehkä käyttänyt sellaista tekniikkaa tai työkalua mitä ei ole yleisesti saatavilla.

Korva- ja kaulakoruissa pinta ei niin helposti kulu, mutta esimerkiksi sormuksen pinta kuuluu nopeastikin, koska sormus on jatkuvassa korroosiossa. Joka kerta kun kosket esimerkiksi ovenkahvaan tai lasipulloon niin sormus saa pienen kolhun. Voit kuvitella että kun lyöt vasaralla pehmeään metalliin, niin metalli painautuu kovaksi ja kiiltäväksi vasaranlyönnin alta. Sama tapahtuu sormuksessa.

Eli jos olet ihastunut erilaisten pintojen antamaan ilmeeseen kannattaa miettiä korun käyttöä. Hyvä puoli hopeakoruissa on kuitenkin se, että niin kauan kun koru on AITOA hopeaa, sen saa korjattua ja uudestaan käyttöön; sen sijaan jos koru on epäaito ja sen pinta on muuttunut tai kulunut niin sen paikka on roskakorissa.

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Uutta ja laadukasta



Silver Bar on tunnettu siitä, että meidän valikoima koostuu edullisista koruista höystettynä muodikkailla uutuuksilla. Korut ovat hyvälaatuisia suhteessa hintaan, ja tarjonnassa on sopivia koruja sekä arkeen ja juhlaan.

Olemme usein ulkomaan messuilla kuolanneet hienojen "luksus-korujen" perään. Maailmalla löytyy hopeakoruja, jotka on todella hienoa työtä, mutta hinta tietenkin sen mukainen. Pitkään mietittiin miten voitaisiin tarjota näitä tuotteita asiakkaillemme, kun se ei ole tähän asti ollut "meidän juttu". Vähän niinkuin sinun ei varmaan tule mieleen mennä ostamaan SIWAsta kaviaaria ja sisäfilettä, niin Silver Bar ei vaan ole luksuskorujen myyjä.

Joten päätimme tehdä uuden brändin. Itse asiassa jatkoimme jo olevassa olevaa brändiä, Silver Lux. Silver Lux on toiminut jo monta vuotta, ja on tunnettu laadukkaista koruseteistä hopeassa. Nyt siis meille aukeni täysin uusi maailma: enää hinta ei ole tärkein asia, vaan meillä on "lupa" harkita myös laadukkaita juhlakoruja.

Millä tavalla nämä Silver Luxin juhlakorut sitten eroavat Silver Barin peruskoruista?
Ne ovat usein painavampia, eli materiaalin määrässä ei ole pihistetty.
Viimeistely on vimpan päälle, eli usein niissä on satinointia, kratsausta, hiekkapuhallusta tai joka tapauksessa hienosti käsinkiillotettuja pintoja. Usein korun takapuolikin on kaunis ja viimeistelty, eli esimerkiksi kaulakorussa ei haittaa vaikka riipus kääntyy kaulassa väärinpäin.

Tänään meiltä on lähtenyt kultasepänliikkeille kymmeniä paketteja missä on ollut Silver Lux-koruja, joten veikkaan että monesta joulupukin kontista löytyy tänä jouluna monelle upealle daamille upeat käädyt...

tiistai 18. marraskuuta 2014

Itsenäisyyspippalot

Itsenäisyyspäivä lähestyy, siihen on enää reilu pari viikkoa. Meidän perheessä sitä ei juuri vietetä millään lailla. Yleensä katson linnanjuhlien kättelyä telkkarista samalla kun poljen kuntopyörää.

Tänä vuonna meillä on edessä ihmeellinen Itsenäisyyspäivän vietto. Meille tuli kutsu Thaimaan kuninkaan 87-vuotissyntymäpäivien kunniaksi järjestettävään suurlähettilään vastaanottoon Helsingissä 5. joulukuuta! Ilmeisesti meidän vilkas kaupankäynti thaimaalaisten koruvalmistajien kanssa on huomattu suurlähetystössä...

Hieno juttu ja mahtavaa että yrittäjää huomioidaan tällaisella hienolla kutsulla. Mutta. Herrajumala!!! Miten sellaiseen tapahtumaan pukeudutaan? Viedäänkö sinne lahja? Onko siellä meidän lisäksi tuhat muuta pientä yrittäjää vai onko siellä ministeritason väkeä? Uskotteko kun sanon että vähän jännittää..?

torstai 13. marraskuuta 2014

Viiksekäs marraskuu

Tiedätkö mistä johtuu että viiksivalluja on normaalia enemmän liikenteessä?

Koska nyt on MOVEMBER! Movember on Australiasta lähtenyt kamppanja, jossa miehet kasvattamalla viikset haluavat kiinnittää huomiota eturauhasvaivoihin ja eturauhassyöpään. Kampanja jatkuu koko marraskuun, siitä sana: Moustache + November=Movember.

Koska harvalla naisella on mahdollisuus kasvattaa viikset, annamme naisille mahdollisuuden vilauttaa viiksiä korvissaan!

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Enkeleitä onko heitä?



Uskotko enkeleihin?
Minä en ole varma, mutta kerron teille tarinan:

Isäni oli hiljattain kuollut, ja siskoni kanssa juoduimme laittamaan lapsuudenkotiamme myyntiin. Se olisi tietenkin kenelle tahansa rankka paikka, mutta jotenkin tuntui ehkä erikoisen vaikealta, koska isäni oli itse omin kätösin rakentanut sitä taloa kun me oltiin siskon kanssa vielä pieni taaperoita. Molemmat tiedettiin että myynti on ainoa oikea päätös, mutta silti mieltäni painoi ajatus siitä mitä isä sanoisi ja miltä häneltä tuntuisi että myydään hänen kotiaan ventovieraalle...

No, isä tuli uniini. Näin unta että olin lentokentällä pitkässä jonossa. Jono luikerteli aaltomaisesti. Yht'äkkiä näen isäni seisovan samassa jonossa, ihan loppupäässä. Juoksen ihmislauman läpi hänen luokseen, heittäydyn isän kaulaan ja huudan itkien: 'pappa, pappa, miten sä voit olla elossa, herrajumala me ollaan myyty sun talo, sulla ei ole kotia enää...' Samalla huomaan että isän vieressä seisoo kaunis daami, jota isä nappaa vyötäröstä kiinni ja sanoo mulle hymyillen: ' älä Lussi huolehdi, mulla on jo uusi koti ulkomailla, mulla on kaikki hyvin nyt.'

Isäni tuli siis uniini ja antoi hyväksyntänsä talon myyntiin. Onko enkeli tullut sinuun uniisi?

maanantai 10. marraskuuta 2014

Outlet Expo-messut



Messujen tarkoitus on yleensä tuoda esiin itsensä, tuotteensa ja brändinsä, mutta Outlet Expossa päämäärämme on päästä myymään loppueriä ja mallistojen 'häntiä'. 'Hännillä' tarkoitan sellaisia korumalleja joita on enää niin vähän jäljellä varastossa että ne eivät enää löydy myyntiedustajimme mallilaukuista. Ne on siis poistuvia malleja tai yksittäisiä mallikappaleita. Messuilla pääsemme samalla tapaamaan kuluttajia ja haistelemaan kentän ilmapiiriä ja uusia tuulia.

Outlet Expossa löytyi myös mm Seppälä, Lumene, Loreal, Top Sport ja Kruunukaluste. Messukeskuksessa oli samaan aikaan mm Maatalous-, Lemmikki- ja Kädentaitomessut, joten messukävijöille riitti tekemistä koko päiväksi. Sunnuntaiaamu alkoi vähän takkuisesti, kun koko Pasila pimeni jonkun isomman sähkövian takia. Messut aukesivat vasta klo 11 eli tunnin myöhemmin kuin piti. No, kerkesimme sen tunnin aikana kierrellä messuja taskulamppujen avulla.

Samalla kävin lahjoittamassa Rekku Rescuelle koruja heidän hyväntekeväisyys-huutokauppaan, sekä rapsuttamassa kissoja Lemmikkimessuilla. Kävimme myös valokuvaaja-Pasin kanssa Paratiislinnun osastolla ottamassa vähän korukuvia puolitoistametrisen käärmeen kanssa...ei jännittänyt yhtään....heh heh... Tästä lisää myöhemmin...

maanantai 3. marraskuuta 2014

Lehtijutussa kotimaisuudesta



Tavaratalo J Kärkkäinen kirjoitti lehdessään meistä jutun, sinivalkoisessa teemanumerossa oli aiheena kotimaisuus. Valtaosa Silver Barin koruista on toki maahantuotuja, mutta voimme silti olla ylpeitä siitä että olemme niitä harvinaisempia korutukkuja jolla on myös omaa valmistusta.

Arvostan sitä että J Kärkkäinen haluaa ottaa esille asian, että jos jokainen meistä valitsisi ostotilanteessa useammin kotimaisen vaihtoehdon kun ulkolaisen, niin Suomeen säästyisi tuhansia työpaikkoja. Esimerkiksi, meidän mallistossa löytyy sekä ulkolaisia kivikrappanoita että omaa valmistusta. Ulkolaiset ovat halvempia, koska niissä työn osuus hinnassa on pienempi kun omassa valmistuksessa. Suomalainen työntekijä on kallis kaikkine kuluineen.

Krappanakorun suositushinnassa ero on noin 20 prosentin luokkaa, siis suomalainen krappana on sen verran kalliimpi kun ulkolainen. Kotimaisen korun laatu on varmasti 20% parempi, mutta miten sen selittää kuluttajalle? Kivi pysyy paremmin paikoillaan, materiaali on vähemmän taipuisa, tapissa on kaksi uraa, jotta takaosa pysyy paikoillaan paremmin... Myyntiargumentteja kyllä löytyy, mutta onko ne asiakkaan tiedossa, ja ennen kaikkea: onko asiakas valmis maksamaan hitusen verran enemmän?

Tässä Suomen koruteollisuudelle pähkinä purtavaksi...

lauantai 1. marraskuuta 2014

Sitä halpaa kultaa



Kun käymme Dubaissa, moni luulee että kyseessä on samalla työmatka, koska Dubaissahan on sitä halpaa kultaa... Näin ei kuitenkaan ole. Siis tämä ei ole työmatka. Silti on aina kivaa käydä vähän kurkkaamassa mitä Dubain kultaiseen korumaailmaan kuuluu.

Dubaissa kulta on ehdottomasti suositumpi metalli kun hopea. Arabit rakastavat kullan väriä, ja mitä keltaisempi sen parempi. Suomessa taas suositaan punaisempaa kullan väriä.

Arabimaitten oma koruteollisuus on varmasti merkittävä, mutta mallistot ovat ihan eri maailmaa kun mihin me euroopalaiset ollaan totuttu. Ruotsalainen sanonta 'tårta på tårta' on arabikoruissa aika kuvaava: mitä enemmän kiviä ja härpäkkeitä sen parempi. Arabinaista kiehtoo valtavat sormukset, juhlavat käädyt, paksut rannerenkaat ja korvia venyttäviä kristallikruunumaisia korvakoruja. Mutta valkoisille turisteille arabit myyvät eurooppalaista korumallistoa. Ketjut tulevat Italiasta, sormukset ja korvikset Euroopasta ja Aasiasta. Se on hyvin pitkälle samaa mallistoa kun meillä on Suomessakin, tosin erikoisuuksia ja harvinaisuuksia näkyy täällä paljon enemmän kun mihin länsimaalainen on tottunut.

Mutta onko se koru sitten halvempi Dubaissa kun esimerkiksi Suomessa? Ihan varmasti on. Ainakin sen arvonlisäveroprosentin verran. Ja kyllähän täällä ostovoima on ihan eri kun suomalaisen korumaahantuojan, joten täytyyhän sen näkyä täkäläisten liikkeitten ostohinnoissa. Mutta tietenkin ostajan täytyy itse olla tietoinen siitä mistä hinta muodostuu korussa: pitää tietää grammahinnoista, karaattipitoisuuksista ja timanttien luokituksista. Ja tietenkin täytyy osata tinkiä sopivasti.

Eli se että dubailainen kulta olisi halpa on samalla totta ja tarua. Ei niillä ole täällä mitään kultakaivoksia mistä ne kantaa kultansa; ne ostavat kultansa maailmanmarkkinahintaan niin kuin kaikki muutkin. Mutta nollavero ja mittava ostovoima on näillä markkinoilla valttikortti. Joten täytyy myöntää, että on sitä itsekin tullut ostettu muutama kultakoru Dubain kultasoukista...