torstai 6. elokuuta 2015

Myyjä vai liikkeen vahti



Liikkeen myyjä (tämä koske sekä korualan liikkeitä että myös muita aloja) on usein yrityksen käyntikortti, se osa yrityksestä joka näkyy selkeästi ulospäin. Tämä on siis erittäin tärkeä rooli. Tuote saattaa olla maailman paras, mutta jos myyjä on huono voi kauppa mennä silti sivu suun.

Hyvä myyjä on kiinnostunut myymistä tuotteistaan, asiakkaistaan ja kiinnostunut siitä että saa tehtyä hyviä kauppoja nyt sekä tulevaisuudessa. Hän siis perehtyy tuotteisiin, esimerkiksi korualalla tämä tarkoittaa että selvittää mahdollisimman paljon tietoa metalleista, kivistä, korujen alkuperästä, kellojen käyttöohjeista, horoskooppien päivämääristä...infoa löytyy vaikka kuinka paljon mitä voi opiskella. Ainahan on parempi että osaa suoraan vastata asiakkaan kysymyksiin kun että selvittää jälkeenpäin.
On myös jonkinlainen taito osata kysellä asiakkaalta tietoa silloin kun asiakas itse on epävarma ostostaan. Otetaan esimerkki: mies tulee liikkeeseen ja haluaa ostaa lahjan. Hyvä myyjä alkaa heti kyselemään; tuleeko se naiselle, ehkä "omalle" naiselle vaiko tyttärelle, onko syntymäpäivälahja, paljonko täyttää, onko hänellä reikiä korvissa, käyttääkö yleensä kultaa vai hopeaa, roikkuvia vai nappeja, onko yleensä värikkäitä ja isoja vai pientä huomaamatonta... Sillä tavalla löytyy yhteistyössä asiakkaan kanssa hyvä ja sopiva lahja, joka varmasti miellyttää lahjansaajaa, ja asiakas tulee varmasti uudelleen. Jos samassa tapauksessa myyjä seisoo tumput suorana eikä uskalla tai viitsi kysyä ja "lypsätä" asiakkaalta, niin asiakas varmasti tulee epävarmaksi ja miettii että olisko kuitenkin parempi ostaa pölynimuri tai paistinpannu...

Summa summarum, tämä ala kaipaa reippaita myyjiä jotka iloisesti ja reilusti osaa asiansa. Ja pieni pilke silmäkulmassakaan ei ole haitaksi, kerron teille vielä tarinan minun viime kesän lempimyyjästä:
Nuori mies tuli meille töihin ilman minkäänlaista alan työkokemusta. Ajatus oli että hän voi tehdä vähän pihatöitä, varastojen siivoamista ja jotain pientä sarjatyötä koruverstaalla. No, yhtenä päivänä joku liikkeemme myyjistä sairastui, eikä ollut ketään sijaista, joten äkkiä opetin hänelle kesäkauppamme kassakoneen ym. Suht hyvin meni, ja vaikka jotain pientä virhettäkin tuli, niin seuraavan päivän feedbacki sulatti sydämeni: Vanhempi rouva tuli kysymään että kuka on se teidän uusi myyjäpoika, hän oli niiiiin ihana, ja kun minä en osannut päättää että ostanko minä ne siniset vai valkoiset korvakorut, niin poika sanoi että tietenkin hän haluaisi myydä ne molemmat parit, mutta jos hänen pitäisi valita, niin hänen mielestään ne siniset sopivat paremmin rouvan silmien väriin!
Rouva oli aivan myyty!!! Ja nuorimies oli kesän paras myyjä!

Kannattaa siis muistaa että siellä liikkeessä ei olla vaan ottamassa rahaa vastaan ja vahtimassa että kukaan ei varasta, vaan myyjän työ on paljon muutakin. Jotenkin näin kesäaikaan se ehkä vähän korostuukin, että ihmiset haluavat myyntihetkestä KOKEMUKSEN, missä käydään dialogi myyjän ja ostajan välillä, ja tullaan yhteisymmärrykseen joka on molemmille yhtä hyvä. Silloin syntyy kestävä asiakassuhde joka voi kehittyä; jonain päivänä pikkutyttö joka tänään osti vaan pienet hopeakorvikset menee naimisiin ja tarvitsee timanttisormuksen jne....

Tämä ei ole myyjän työtä... ;-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti